Kodittomien kaupunki kpl 35-36

kpl 35

Lilja ei ollut mennyt sassan luo vaikka monta viikkoa oli jo kulunut.Lilja ei ollut myöskään kirjoittanut kotiin Jyväskylään vaikka Kamala patisti häntä.Oli jo heinäkuu ja paahtavan kuuma kesä.Meri oli ollut jo kauan peilinkirkas, meressä kellui suuri valas minkä pystyi nähdä helposti, leivänviljelijät pelkäsivät valasta sillä kun valas oli ilmestynyt paikalla ei ollut satanut pisaraakaan, siksi leivänviljelijät nimesivät valaan Varunaksi.Manju oli löytänyt lehmuksen alta piilopaikan jossa saattoi pitää hania kädestä. Manju oli saanut kerrottua hanille Matsendran havannoista mutta se ei ollut helppoa sillä he eivät ymmärtäneet toistensa kieliä.Kun Han ymmärsi mitä Manju sanoi hänen täytyi estää häntä ettei hän lähde varoittamaan perhettään. Liljasta tuntui että Manju oli hylännyt hänet ja myös Matsendra jopa Sassakin. Liljan vanhemmat jotka eivät olleet oikeasti hänen vanhempiaan olivat lopettaneet Liljalle kirjoittamisen. Lilja tunsi että joku kutsui häntä pihalla ehkä se oli vihdoin Sassa. Samratin ja Samarijitin laiva kellui rannassa mutta sielä ei näkynyt ketään. Lilja juoksi laiturille ja hyppäsi soutuveneeseen hetken päästä hän souti itse kirkkosaarta kohti. Lilja pääsi saarelle ja lähti kävelemään polkua ylöspäin kirkolle. Liljan päästyä kirkolle hän näki raolla olevan oven ja huusi Sassaa. Lilja näki Sassan variksen jonka nimi oli Kalle.Lilja kokosi rohkeutensa ja astui sisään, hän alkoi kuulla kuorsausta ja läheni Sassan sänkyä. Hän näki harmaita takkuisia hiuksia,Sassa heräsi ja näki Liljan ja sanoi “sinä se valitset hetkesi”

Lilja ehdotti että tulee joku toinen kerta mutta Sassa käski hänen jäädä.Sassa antoi Liljalle kirjan muotoisen paketin. Lilja mietti että Sassasta voisi joku päivä tulla vielä normaali äiti kunnes ovi räsähti auki ja sisään asteli musta hahmo silloin Sassa sanoi Liljalle että hänen täytyy lähteä heti ja käski lukea kirjeen.

kpl 36

Saarella sattuneiden tapatumien jälkeen kaikki muuttui kauheammaksi. Lilja oli vihainen matsendralle sillä hän ei ollut kertonut millaista elämää Sassa todellisuudessa eli, mutta koska Lilja ei halunnut mennä hänen kanssaan saarelle hän ei kertonut matsendralle mitään. Lilja ei ollut saanut kahteen viikkoon yhtään kirjettä Jyväskylästä ja oli varma että äiti ja isä oli jättänyt hänet sinne missä hän oli, Lilja mietti että hänen olisi täytynyt pyytää anteeksi mutta ei osannut kirjoittaa heille.Lilja ei ollut vieläkään lukenut Sassan muistiinpanoja,kirjoitusvihko oli piilossa hänen likaisten vaatteiden alla.Ashok oli ollut koko yön ulkona ja rosvonnut tyhjiä taloja Chinatownin lähellä.Hänen kaverinsa oli lahjonut poliisin mikä teki ryöstöistä turvallisempia nyt täytyi vain varoa mihinkä astuu.Ashokin yö oli ollut pelottavampi kuin ennen sillä hän oli mennyt taloon jossa pelkkä luuranko istui keinutuolissa.Luisissa sormissa oli riveittäin sormuksia mitkä Ashok nappasi ja vain yksi sormi lähti irti.Ashok lähti pois talolta ja näki isoäitinsä ja ajatteli että ehkä hän tarvitsee apua,hän poikkesi polulta ja istuutui nuoren ja vanhan naisn väliin. Lilja punastui kui Matsendra. Ashok huomasi että Krishnavedi alkoi osoittaa levottomuuden merkkejä hän nappasi hänet käsivarsilleen ja kantoi koko matkan alas vuorelta. Ashok antoi Liljalle kaunii värisen sarikankaan ja Lilja tunsi itsensä iloiseksi ja normaaliksi.

Kirja on mielestäni sekava koska hahmoja on niin paljon ja hahmot vaihtuu liian usein. Meneeköhän Lilja vielä Sassan luo ?

 

(teksti: Sini)