Kodittomien kaupunki - kpl 3 ja 4

Kolmannessa kappaleessa Liljan elämä on kuin lukisi avointa kirjaa sillä hän saa paljon asioita selville mitä hänelle ei ole koskaan kerrottu, mutta joitakin asioita hän ei saa taas koskaan selville.

Yhtenä iltana Lilja penkoi huoneensa laatikoita, mutta hän ei ollut koskaan penkonut yhtä laatikoista. Hän löysi vanhan vihkon jonka sisään oli työnnetty valokuva koristeellisesta vanhanaikaisesta talosta. Kun Lilja tutki valokuvaa näkyi siinä vasemmassa alakulmassa päiväys 31.5.2035. Jolloin hän tiesi, että se oli otettu kaksi kuukautta ennen hänen syntymäänsä.

Kun Lilja tutki kuvaa huomasi hän kolme ihmistä nojaavan seinää vasten. Hän tunnisti henkilöt, jotka olivat hänen äitinsä, isänsä ja tätinsä, mutta kun hän tutki kuvaa tarkemmin hän huomasi tädissään  jotain erityistä. Sassa näytti kasvavan ulospäin jolloin Lilja tajusi,että hän oli raskaana ja se että Lilja oli hänen mahassaan eli Lilja oli hänen lapsensa.Lilja ei voinut ymmärtää sitä että hänen tätinsä olikin hänen äiti, jolloin hänen vanhemmat eivät olleet hänen oikeita vanhempiaan.

Neljännessä kappaleessa Lilja menee kirjastoon etsimään karttoja, mutta niitä lainatakseen joutui perustelemaan kirjallisesti mihin niitä tarvitsi, eikä Lilja halunnut tehdä sitä. Lilja avasi kommunikaattorinsa kaivellakseen esille digitaalisia Etelä-Suomen karttoja, mutta hänellä oli oikeus vain Jyväskylän lähiseutuun.

Lilja rupesi keräämään matkakassaa, jotta hän pääsisi Sassan luo. Hän keräsi joka päivä rahaa esim. Ukkelin kanssa kävelyllä, erilaisista kotiaskareista ja isän ja äidin lompakoista varastaminen. Lisäksi Lilja jätti kahviloissa käynnit ja karamellien syönnit.

Liljan välit rupesivat kiristymään vanhempiinsa, kun hän löysi valokuvan. Vanhemmat eivät tienneet siihen syytä, miksei Lilja puhunut heille niin kuin ennen. Lilja kuunteli usein vanhempiensa makuuhuoneen oven takana heidän keskustelujaan. Mutta toistaiseksi he eivät ilmeisesti kaivanneet rahoja kuin valokuvaakaan. Lilja oli päättänyt lähteä pääsiäislomalla ja laskeskeli päiviä päästäkseen tätinsä luo.

Kirja on hyvä ja jännittävä ja se tuntuu kuin se tapahtuisi oikeasti.

Luen kirjan mielelläni loppuun asti.

(kirjoittanut:Elina)