Kodittomien kaupunki - kpl 7 ja 8

Seitsemännessä kappaleessa Lilja, joka on matkalla kotiin kipuaa kukkulalle josta hänelle avautuu näköala kaikkiin suuntiin. Sen sijaan että Lilja näkisi tuttuja maisemia ja Jyvaskylää ympäröivän panssariaidan, hän näki järven jonka rannalla oli satama sekä laivan. Sitten Lilja tajusi ettei hän koskaan kääntynytkään Jyväskylään päin vaan jatkoi janosta ja uupumuksesta sekaisin samaan suuntaan.

Rannassa oli myös miehiä ja kaikki ne traktorit, jotka olivat ohittaneet Liljan maantiellä. Lilja päätti lähteä epäröiden pyytämään kyytiä kotiin. Kun Lilja pääsi rantaan miehet, jotka puhuivat kieltä jota Lilja ei ymmärtänyt, tankkasivat traktorinsa ja lähtivät kohti Jyväskylää.

Janoisena Lilja meni nyt rannassa olevan laivan ohi niemeen jossa hän näki kaksi tummaa miestä, jotka lähtivät kahlaamaan laivaa kohti. Rantakivikolle jäi miesten tavaroita, jotka Lilja päätti lähteä palauttamaan. Tässä vaiheessa Liljan suunnitelmat kotiin paluusta vaihtuikin siihen, että Lilja pyytäisi miehiltä kyytiä Helsinkiin Sassan luo.

Neljännessä kappaleessa Lilja meni laivaan jossa miehet asuivat. Miehien nimet olivat Samarjit ja Samrat. Hän palautti tavarat ja kysyi miehiltä kyytiä Helsinkiin. Lilja ei kuitenkaan kertonut miehille ihan kaikkea itsestään. Hän sanoi olevansa orpo ja että oli matkalla Helsinkiin tätinsä luo, joka oli hänen ainoa elävä sukulaisensa. Lopulta Liljan tarinat kuultuaan miehet ottivat Liljan kyytiin ja tarjosivat ruokaa sekä komeron kokoisen nukkumapaikan.

Matkalla Lilja vakuutti tietävänsä missä kaupunginosassa hänen tätinsä asuu, kyllähän hän tiesikin mutta siitä ei ollut varma oliko koko kaupunginosasta mitään vedenpinnan yläpuolella. Tällä tiedolla Lilja ei turhaan miehiä huolestuttanut vaan kävi nukkumaan ja mietti mitä sitten tapahtuu kun hän löytäisi Sassan.

Kirja on tapahtumarikas ja yllättävä. Tekstissä tulee koko ajan vastaan uusia ja odottamattomia käänteitä. Odotan innolla mitä Liljalle vielä tapahtuu ja kuinka asiat ratkeavat!

(teksti: Cia)